Elämääni kuuluu nyt kämppis ja paljon enemmän tavaraa

Kämppis saapui vihdoin neljän päivän pitkän odotuksen jälkeen. Tai oikeastaan ensimmäisen kerran jo kolmen. Nimittäin yhdentoista aikaan illalla, kun makasin sängyssäni katsomassa animea puolialasti. Tein varmasti hyvän ensivaikutuksen, kämppiksen lisäksi myös hänen äitiinsä ja kahteen siskoonsa! Tuolloin he lähinnä toivat pari laatikollista tavaraa, esittäytyivät ja häipyivät.

Sunnuntaina (21.8... blogi vähän laahaa todellisuuden perässä...) kämppis sitten toi loput tavaransa ja jäi tänne. On sillä nimikin. Brittany. Ja olen hyvin, hyvin onnekas, koska Brittany on tosi kiva tyttö :) 20-vuotias kolmannen vuoden opiskelija, eli täkäläisittäin "junior". Pääaineena psykologia, mutta opiskelee myös historiaa ja ranskaa. Ja saanen lisätä: aika kuuma mimmi :D Herranjestas, että tuota tyttöä on siunattu hyvillä geeneillä. Voisin melkein olla kateellinen!

Maanantain suurin ohjelmanumero oli kulutusjuhlat. Kuten taisin edellisessä postauksessa mainita, paikallinen supermarketti järjesti opiskelijoille bussikyydin shoppailemaan ja tarjosi siihen mausteeksi alennuskuponkeja ja ilmaista tavaraa. Shoppailutilaisuus opiskelijoille oli järjestetty marketin varsinaisen sulkemisajan jälkeen, niin että asiakkaina oli vain opiskelijoita. Oli hieman absurdi olo kävellä ympäri valtavaa markettia, syöden samalla ilmaista hodaria, juoden ilmaista kolaa ja seuraten halliin järjestellyn tanssilattian meininkiä. Tuli tietty ostettua tavaraa. Haluaisin uskoa, että ostin vain kaikkea tarpeellista, kuten kalaöljykapseleita, sateenvarjon ja henkareita, mutta... Niin. Laskun loppusumma oli 160 dollaria.

Kuvassa vain ostokset. Ilmaisrojut olivat lähinnä erilaisia herkkuja. Myslipatukoista sipsipusseihin ja virvoitusjuomiin. K-viikon viimeisinä päivinä onnistuin myös lopulta saamaan oman ilmaisen osani sinisestä ja UK-tavarasta.

Tuon XL-kokoisen t-paidan kääntöpuolen printti hieman hymyilytti. Niille, joille tämä fraasi ei ole ennestään tuttu, voi löytyä jotain lisätietoa täältä: PLUR vaan kaikille.

Brittanyn mukana tuli myös paljon tavaraa. Mikä on vain ihan loistava juttu - huone ei näytä niin autiolta ja asumattomalta, kuin vain minun sitä asuttaessani vähine tavaroineni. Olo tuntui kaiken rojun keskellä heti paljon kotoisammalta. Järjesteltiin myös huonetta vähän uusiksi, että on tilaa jääkaapille, joka on tulossa ensi viikolla, kunhan Brittanyn joku sukulainen tuo sen tänne. Nostettiin sängyt niin ylös kuin ne saa, käyttämättä parvisänkyä (koska kumpikaan meistä ei halunnut nukkua parvella, mihin myös olisi ollut mahdollisuus) ja niiden alle laatikostot. Hyvä järjestely muuten, mutta Brittanyllä on noin 2 metriä pitkät sääret, minä olen pätkä, joten ylös sänkyyn punkeaminen on hieman vaivalloista. Mutta onnistuu kyllä. Olen taas kerran hyvin onnellinen tanssiharrastuksesta ja notkeudesta.

Tavaran lisäksi huoneeseen tuli myös tuoksu. Melonin tuoksu. Olin ajatellut jättää mainitsematta sellaisen epärelevantin yksityiskohdan, että Brittany on tummaihoinen aka afroamerikkalainen.. Vai mikä lie nykyään on poliittisesti korrekti termi kutsua amerikkalaisia, joilla on enemmän melaniinia ihossa. On kuitenkin pakko kertoa tarina, minkä kuulin Arilta aiemmin.. Että jonkin tutkimuksen mukaan afroamerikkalaiset jostain syystä ovat enemmän viehtyneitä mm. kanaan ja vesimeloniin, kuin vaaleaihoiset lajitoverinsa. En voinut olla hihitelemättä itsekseni, kun huomasin, että meidän pesualtaalle oli ilmestynyt melonin tuoksuinen ilmanraikastin (pistorasiassa), melonin tuoksuinen käsienpesuaine ja melonin tuoksuinen tiskiaine :D En valita, täällä oli aiemmin hieman ummehtunut haju.

Toim. huom: En ole tarkoituksella värikoodautunut kuvaa varten pyyhkeiden kanssa.

Kaikki on siis tähän mennessä sujunut Brittanyn kanssa oikein kivasti. Ei ole ollut isompia ongelmia huoneen sääntöjen sopimisen kanssa tai missään muussakaan ja Brittany on ollut tosi avulias, jos tyhmällä ulkkarilla on ollut jotain ongelmia tai kysymyksiä. Koska ollaan niin eri tilanteissa, ja Brittanyllä on täällä jo valmiiksi kolmen vuoden opiskelun tuloksena kaveripiiri, jonka kanssa hän viettää aikaa, niin ei meistä varmaan parhaat kaverit tule, mutta viihdyn oikein hyvin hänen kanssaan sen ajan, mitä samassa huoneessa oleskellaan. Mikä muuten on yllättävän vähän aikaa, koska molemmilla on paljon koulua ja muutakin tekemistä. Brittanyllä on myös poikaystävä, jonka luona hän viettää öitä välillä useammankin putkeen niin, että käy vaan vaihtamassa vaatteet täällä. Opin tässä samalla myös kaikkea jännää (afro)amerikkalaisesta kulttuurista ja tavoista.